Pk-yrityksiin kohdistuvat vastuullisuusodotukset ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti - ja aivan aiheesta. Kuluttajat, rahoittajat ja erityisesti suuryritysasiakkaat vaativat entistä enemmän tietoa siitä, miten yritykset huomioivat ympäristövaikutukset, yhteiskunnallisen vastuun ja hyvän hallinnon. Mutta mihin suuntaan tämä kehitys on menossa? Ja mitä tapahtuu, jos pk-yritykset jäävät odottamaan?

EU:n kestävyysraportointistandardi (ESRS) ja sitä hyödyntävä CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive), ovat olleet keskeisiä askelia kohti läpinäkyvämpää yritysvastuuta. CSRD:n myötä raportointivelvollisuus laajenee vaiheittain myös keskisuuriin yrityksiin, ja tavoitteena on tuoda vastuullisuusraportointi samalle vakavuuden tasolle kuin talousraportointi.

Keväällä 2025 julkaistu EU-komission esitys (ns. Omnibus Simplification) kuitenkin ravisutti kenttää. Ehdotus keventää ja viivästyttää sääntelyä siten, että CSRD koskisi jatkossa vain yli 1000 työntekijän yrityksiä. Tavoitteena on parantaa EU:n kilpailukykyä ja vähentää hallinnollista taakkaa. Samalla luotiin kuitenkin myös epävarmuutta: jääkö pk-yrityksiltä nyt tilaisuus - vai vastuu - raportoinnin systematisointiin?

On totta, että raportointi ei saisi kuormittaa pienyrityksiä kohtuuttomasti. Mutta jos pakottava sääntely perutaan tai siirretään hamaan tulevaisuuteen, uhkana on vastuullisuusraportoinnin villiintyminen. Jokainen raportoi mitä haluaa, viherpesun riski kasvaa ja luotettavuus kärsii. Onneksi alihankintaketjujen paine säilyy: suuret yritykset tarvitsevat edelleen dataa myös pk-kumppaneiltaan.

Sääntelyn lieventyminen ei tarkoita, että vastuu katoaa. Päinvastoin: se luo tilaa edelläkävijöille. Ne pk-yritykset, jotka panostavat raportointiin nyt, saavat kilpailuetua asiakkaiden ja muiden sidosryhmien silmissä. Kun sääntely väistämättä joskus laajenee, he ovat valmiina. Ne, jotka nyt jäävät odottamaan, saattavat huomata ajan ajaneen ohi - ja suuryritysten etsivän vastuullisempia kumppaneita.

OP Ryhmän Suuryritystutkimus 2025 osoittaa, että isot yritykset ennakoivat muutoksia alihankintaketjuihinsa vastuullisuusvaatimusten vuoksi. Tässä on selkeä viesti: jos pk-yritykset haluavat pysyä mukana pelissä, niiden on toimittava nyt - ei viiden vuoden päästä.

Pk-yrityksille suunniteltu vapaaehtoinen raportointimalli VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs) tarjoaa onneksi keinoja edetä, vaikka CSRD ei vielä suoraan koskisi. VSME:n perusmoduuli keskittyy mitattaviin ESG-datapisteisiin ja madaltaa raportoinnin aloituskynnystä. Laajennettu moduuli taas tuo mukaan analyyttisemmän otteen ja tulevaisuuden näkymiä. Tämä vaiheistus antaa yrityksille mahdollisuuden kasvaa raportoinnin mukana - mikä itsessään on oppimisprosessi ja strateginen investointi.

Onko VSME hyvä standardi vapaaehtoiseen raportointiin?

Jos suuryrityksiä velvoittava CSRD-direktiivi lieventyy tai lykkääntyy, moni pk-yritys joutuu myös pohtimaan oman raportointinsa viitekehystä ja mallia. VSME:tä on kritisoitu siitä, että se on tehty liiankin suppeaksi, eikä anna yrityksen toiminnan vastuullisuudesta riittävää kuvaa. Toinen kritiikin aihe on ollut, että se ei kytkeydy tarpeeksi yrityksen liiketoimintaan. Kestävyyskäytäntöjen puute voi olla yritykselle taloudellinen riski - ja toisaalta kestävyystoimista voi tulla yritykselle kilpailuetu.

Oma kantani on, että VSME on erinomainen perusta pk-yrityksen kestävyysraportoinnille, tehtiinpä raportointia sitten sääntelyn kohteena olevan sidosryhmän vaatimuksesta tai puhtaasti vapaaehtoisesti. Erityisesti sen perusmoduuli on selkeä ja johdonmukainen aloituspiste ensimmäistä kertaa ESG-asioita raportoivalle. Suurimman hyödyn yritys saa siitä itselleen, kun se analysoi myös laajennetun moduulin kysymykset - ja kytkee analyysiin taloudelliset riskit ja mahdollisuudet. VSME ei ole täydellinen, mutta se on paras mitä meillä tällä hetkellä on.

Lainsäätäjillä on edelleen tärkeä rooli. Euroopan pitää pysyä edelläkävijänä, myös vaikeina aikoina. Tämä vaatii johdonmukaista mutta ohjaavaa regulaatiota, ja julkisen vallan tulee luoda konkreettisia insentiivejä pk-yritysten raportointikyvykkyyden kehittämiseksi. Julkiset hankinnat voisivat olla tässä erityinen vipuvarsi.

Kestävyys ei saa jäädä suurten yritysten yksinoikeudeksi. Vastuullisuus on nyt osa kilpailua - ja parhaimmillaan sen tulevaisuus.

--

Martta Ääri

Martta Ääri on yritysvastuullisuuden asiantuntija ja kouluttaja, sekä Aila.Earth Oy:n perustajaosakas.